Information på nordsamiska

Nordsamiska

Suorssá gielda lea sámegiel hálddašangielda 1/1-2010 rájis. Gildii buktá dat ođđa hástalusaid ja geatnegasvuođaid. Álgobáliid eat soaitte nagodit deavdit buot gáibádusaid. Vuordámuš lea ahte mii dađi mielde bastit hukset doaimmaid sihke mánáide ja boarrásiidda.

Dehálaš  lea maid ahte sámegiella boahtá oidnosii gielddas sihke diehtojuohkimis, galbbain ja buot ieža oktavuođain go lea vejolaš.

Suorssá gielda lea ásahan oktasaš “sámeráđi” gos čearuid ja guovllo sámi ovddasteaddjit sáhttet buktiid oaiviliid ja váikkuhit movt mii galgat bargat ja makkár doaimmat leat deaŧalaččat.

Mii jáhkkit ođđa lága ja giellahálddašanguovllu geatnegasvuođaid seailluhit ja ovddidit sámegiela ja sámiid rievtti sihke mánáid ja borrasiid dikšumis deaŧalaš lávkin servodaga ovdánahttimis. 

 

 

Sámegiela hálddašanguovllut

Kárta
Govvadeavstta: Suorssá gielda lea okta 19 sámegiel hálddašangielddain.

 

Stáhtadoarjja 

Sámi hálddašanguovllu gielddat ožžot jahkásaččat stáhtadoarjaga daid liigegoluid ovddas maid ođđa láhka mielddisbuktá gildii sámegiela geavaheame ovddas.

Juohke gielda galgá ovttas našuvnnalaš unnitloguiguin kártet daid doaibmadárbbuid mat gielddas leat sámegiela geavaheamis.

Stáhtadoarjja Suorssá gildii liigegoluid ovddas lea 660 000 kr 2012:s. 

 

Duogáš  

Unnitlogupolitihkka šattai sierra politihkkasuorgin jagi 2000:s go Ruoŧŧa dohkkehii Eurohpáráđi rámmakonvenšuvnna suodjalit nášuvnnalaš unnitloguid ja Eurohpalaš julggaštusa guovlluid unnitloguid gielaid birra. Ruoŧa unnilogupolitihka ulbmil lea suodjalit nášuvnnalaš unnitloguid, nannet sin vejolašvuođaid váikkuhit ja doarjut historjjálaš unnitloguid vai dat seilot.

Ruoŧa nášuvnnalaš unnitlogut leat juvddálaččat, romat, sámit, ruoŧelašsuopmelaččat ja durdnosleagilaččat. Unnitlogugielat leat jiddisch, romani chib, suomagiella, sámegiella ja meänkieli.

Vásáhusat vuosehit ahte unnitlogupolitihkalaš ulbmiliid lea váttis deavdit ja unnitloguid dárbbut eai leat doarvái vuhtiiváldojuvvon.

 

Eurohpáráđđi lea Ruoŧa unnitlogupolitihka dárkkistettiin cuiggodan ahte lea dárbu buoridit olu áššiid.
Ráđđehusa unnitlogupolitihkalaš strategiijjas leat danne doaimmat maiguin galgá:

  • sihkkarastit ahte čuovvut Eurohpáráđi unnilogokonvenšuvnnaid buorebut
  • buorebut čuovvolit unnitlogupolitihkka čađaheami
  • eastadit vealaheami ja hearkivuođa nášuvnnalaš unnitloguid guovdu
  • nannet nášuvnnalaš unnitloguid iešfámu ja váikkuheami
  •  ja ovddidit nášuvnnalaš unnitlogugielaid seailluheami.

 

Du vuoigatvuođat

Dus lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela go válddát oktavuođa eiseválddiiguin.

Dás oaččut diehtit makkár gielalaš vuoigatvuođat dus leat ja makkár gáibádusaid sáhtát bidjat iežat gildii ja iežá eiseválddiide sámegiela hálddahusguovlluin.

Ođđajagimánu 1b. 2010 bođii ođđa láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra. Nášuvnnalaš unnitlohkui gullot juvddálaččat, romat, sámit, ruoŧasuopmelaččat ja durdnosleagilaččat. Nášuvnnalaš unnitlogugielat leat jiddisch, románagiella (romani chib), sámegiella, suomagiella ja meänkieli.

Lága mielde galget nášuvnnalaš unnitlogugielat galget suodjaluvvot ja ovddiduvvot. Das guhte gullá unnitlohkui galgá leat vuoigatvuohta oahppat, ovddidit ja geavahit iežaset unnitlogugiela. Eiseválddit galget guldalit nášuvnnalaš unnitloguid ja vuhtii váldit sin dárbbuid.

Eiseválddiin lea geatnegasvuohta dieđihit dutnje du vuoigatvuođaid birra, beroškeahttá guđe nášuvnnalaš unnitlogugiela ságastat ja gos Ruoŧas orut.

Erenoamáš nanu vuoigatvuođat leat sus guhte ságasta suomagiela, meänkieli  dahje sámegiela ja orru hálddašangielddas.

Suorssá  gielddas dus lea vuoigatvuohta váldit oktavuođa eiseválddiiguin iežat gillii. Don galggat de oažžut vástádusa sámegillii, njálmmálaččat ja čálalaččat.  Dasa lassin don sáhtát gáibidit oažžut máná- ja boarrásiiddivššu ollásit dahje muhtun muddui sámegillii.

Beroškeahttá gos orut galggat sáhttit čállit sámegillii Riikkabeaivvi áirasiidda, Justitiekanslerii, Dáhkáduskássii, Vearrodoaimmahahkii ja Vealahanáittardeaddjái.

Jus du gielda dahje iežá eiseválddit eai deavdde du mielas lága de sáhtát váldit oktavuođa Leanastivrrain Stockholma leanas dahje Sámedikkiin go dat gozihit ahte láhka čuvvojuvvo. Sámedikkis lea ovddasvástádus sámegielas ja Leanadiggi Stockholmas lea ovddasvástádus iežá gielain.

Liŋkkat

Du vuoigatvuođat


Sámediggi

Stockholmma leanastivra

minoritet.se 

 

 

Ovdaskuvla

Gieldda geatnegasvuohta

Go hálddašangielda fállá saji ovdaskuvladoibmii skuvlalága mielde de galgá gielda fállat mánáide geaid fuolaheaddjit gáibidit dan saji ovdaskuvladoibmii mas olles dahje oassi doaimmas jođihuvvo sámegillii.

Dat mearkkaša ahte Suorssá gielda lea geatnegas hukset sámegielat fálaldaga ovdaskuvllas go vánhemat dehe fuolaheaddjit dan gáibidit.

Mánát galget beassat ovddidit iežaset kultuvrralaš iešdovddu. Mánáid giellaovdáneapmi lea deaŧalaš oassi ovdaskuvllas. Ovdaskuvla galgá leat doarjjan mánáide, geain lea iežá eatnigiella go ruoŧagiella, vai sii besset ovdánahttit sihke ruoŧagiela ja iežaset eatnigiela.

 

 

Boarrásiiddikšu

Gieldda geatnegasvuohta

Hálddašangielda galgá fállat sutnje guhte dan gáibida, vejolašvuođa oažžut olles divššu dahje osiid divššus dan boarrásiiddivššu rámma siskkobealde bargiin geat máhttet sámegiela. Dat seamma gusto gielddaide olggobealde hálddašanguovllu, jus gielddas lea bargit geat máhttet giela.

Dat mearkkaša ahte mii leat geatnegasat fállat sámegiel boarrásiiddivššu. Suorsá lea doaresbeal gielda ja danne lea dát hástalussan. Mii bargat dan maid sáhttit fállat sámegielat vuorasolbmuide vuoigatvuođa atnit eatnigielaset.

Mii lea jođus iskkadeapmi gielddas das makkár dárbbut sámiin leat. Odne eat nagot vuos ollásit fállat borrasiiddivššu sámegillii. Muhto mii sáhttit veahkehit muhtin muddui gaskaboddosaš fálaldagaiguin.

 

Giellafálaldagat

Gieldda geatnegasvuohta

Ovttaskas olbmos lea riekti geavahit sámegiela go njálmmálaččat dahje čálalaččat váldá oktavuođa hálddašaneiseválddiin.Dát gusto áššiin mas ovttaskas olmmoš lea oassebealli dahje sadjásaš oassebeallái jus ášši lea čadnon hálddašanguvlui.

Jus ovttaskas olmmoš geavaha sámegiela dakkár áššis, de lea eiseváldi geatnegas addit njálmmálaš vástádusa seamma gillii.

Ovttaskas olbmos geas vailu juridihkalaš veahkki lea dasa lassin riekti jus gáibida, oažžut čálalaš jorgalusa mearrádusas ja mearrádusákkain sámegillii.

Eiseváldi galgá muđui nai oččodit bargiid gildii geain lea sámegielmáhttu go dasa lea dárbu.

Dat mearkkaša ahte mii leat geatnegasat addit sámegielat fálaldagaid. Giellafálaldaga sáhttá čoavdit máŋgga ládje. Don gii válljet geavahit sámegiela sáhtát váldit oktavuođa gielddain. Mii sáhttit čoavdit gulahallama ee. dulkkaid bokte , sihke davvi- oarján ja upmejesámegillii.

 

 

 

 

 

Ráđđádallamat

Gieldda geatnegasvuohta

Hálddašaneiseválddit galget addit našuvnnalaš unnitloguide vejolašvuođa váikkuhit áššiin mat gusket sidjiide ja nu guhkás go lea vejolaš ráđđádallat unnitloguid ovddasteddjiiguin dakkár áššiin.

Gielda lea 2010-2012 doallan máŋggaid čoahkkimiid čearuid, sámisearvvi ja ieža sámi ovddasteddjiguin.
2011:s vuođđudieimmet sámi ráđđádallanjoavkku mii ovttas gieldda ovttasteddjiiguin gálga neavvut ja ovddidit giella- ja kultuvradoaimmaid.

 

Liŋkkat

Doaibmaplána